Oluen arvostuksesta se alkoi. Vielä 1980-luvulla olut oli
vähemmän arvostettu alkoholijuoma, jolla ei ollut asiaa arvostettuihin
ruokapöytiin eikä salonkeihin. Sitten 1990-luvun pankkikriisin myötä tapahtui muutos.
Työttömyys ponkaisi ennätyslukemiin ja pankkien konttoreita suljettiin
kymmenittäin. Uusia keskiolutbaareja, tyyliin ”mies, hana ja panimon kaappi”, avattiin
tiuhaan tahtiin. Näkemykselliset ravintoloitsijat lähtivät uusille poluille ja
päättivät olla sitoutumatta jonkun tietyn panimon valikoimaan ja hakivat uusia
makuelämyksiä tuontioluista.
Aluksi oli tyydyttävä Alkon valikoimaan, mikä oli
nykypäivään verrattuna naurettavan suppea. Mutta kieltolain jälkeisen
kehityksen näivettämä kotimainen tarjonta oli vieraannuttanut kuluttajien tottumukset
kaikista vaaleasta lagerista poikkeavista makukokemuksista. Silloin vähänkin
erilainen tuontiolut oli jo järisyttävä elämys. Ja ravintolassa komeasta
merkkilasista nautittuna vähintäänkin eksoottista. Alkon silloinen
ostopäällikkö Timo Härkönen teki uraa uurtavaa työtä valikoimalistausten
kanssa.
Sain onnekseni seurata lähietäisyydeltä yhden oluttarinan
syntyä, kun Osuusliike Elannon ravintolalinjalle perustettiin Oluthuone William
K. -ketju. Johtaja Mikko Kääriä halusi tehdä oluesta arvostetun juoman GT:n
rinnalle. Tarjolle otettiin kaikkien kotimaisten panimoiden oluita hanaan ja
käytännössä kaikki Alkon valikoiman tuontioluet. Henkilökunta opastettiin
käsittelemään olutta oikein, lasit pestiin oikeaoppisesti pesualtaissa ja epäröiville
asiakkaille osattiin kertoa oluista enemmän kuin prosentit ja hinta. Ennen
kaikkea olutta opetettiin arvostamaan ja kalja-sanan
käytöstä joutui jokainen maksamaan 5 markan sakon yhteiseen rahastoon.
Henkilökuntaan valikoitui ulospäinsuuntautuneita yksilöitä ja vuorovaikutusta
harjoiteltiin yhteisissä koulutuksissa. Itselläni tuon ajan opit ovat kulkeneet
matkassa mukana siitä lähtien ja arvostan niitä suuresti.
Minua pidetään joskus tiukkapipoisena, kun älähdän
kalja-sanan käytöstä oluen sijasta. Itselleni kyseessä on puhtaasti se hienon
juoman arvostus, jonka olen aikanaan oppinut. Erityisesti toimittajien tai
muiden media-alan kirjoittajien käyttämänä kalja-sana osoittaa joko vähäistä
yleissivistystä tai velttoutta oikeakielisyydessä. Tyhmyydestä en menisi
syyttämään, sillä onhan syynä osittain vanhempiemme tapojen periytyminen
jälkikasvulle.
Omaa arvostustani olutta kohtaan ovat lisänneet kohtaamiset
suomalaisten olutjournalistien kanssa. Erityisesti matkat ja baari-illat Unto
Tikkasen ja Kari Ylänteen kanssa harrastukseni varhaisessa vaiheessa
juurruttivat konkareiden kokemuksia ja osaamista nuoren ravintola-alan
ammattilaisen mieleen. Näin saatua tietoa pystyin hyödyntämään myös
oluthankinnoissa jo ennen maahantuonnin vapautumista. Timo Härkönen edesauttoi
ravintoloiden yksityistuontia Alkon kanavien kautta ja sai itse käytännön
tietoa tuotteiden menekistä ja ravintola-asiakkaiden mieltymyksistä.
Esimerkiksi Fuller´s London Pride ja Hoegaarden Wit saatiin tällä tavalla
ensi kertaa suomalaisten kuluttajien huulille.
Reilu 26 vuotta olutravintoloissa on synnyttänyt vankan
kokemuksen olutasioissa ja ravintolabisneksessä. Parasta on kuitenkin syntyneet
työtoveruudet monien ammattilaisten kanssa. Tunnen suurta iloa siitä, että olen
saanut toimia mentorina monelle olutravintola-alan osaajalle, joista monet ovat
osaamisessa nousseet jo mestarin rinnalle ja ohikin. Siunaus on myös ollut se
oppi, jota olen saanut imettyä itseäni kokeneemmista esimiehistä ja kollegoista.
Nöyränä kiittelen teitä kaikkia, arvostukseni on suurta.
Pitkän matkan olutmaailmassa kulkeneena tunnistan itseni jo
veteraaniksi ja vanhan liiton mieheksi. En kuitenkaan suostu vielä
vahakabinettiin tai mausoleumiin, vaan haluan olla mukana tekemässä Suomesta entistä
parempaa olutmaata. Tästä syystä halusin opiskella ja valmistua
olutsommelieriksi. Eritoten oluen ja ruoan yhdistäminen kiinnostaa ja sitä
kautta tietysti myös oluen arvostuksen nostaminen aivan kuten urani alussa.
Uuden sukupolven oluen kuluttajat ja tekijät,
festivaalijärjestäjät, bloggarit ja baarihenkilökunta nauttivat varauksetonta
arvostustani. Monet ovat tuoneet aivan uusia näkökulmia olutbisnekseen ja värikästä
persoonallisuutta, joka rikastuttaa olutskeneä ja kiinnostaa uusia
kuluttajaryhmiä. Tuhansia vuosia vanha olut on kokenut historiansa aikana
paljon uudistuksia ja uudet tuulet ovat tervetulleita puhaltamaan pölyjä pois
pinttyneistä asenteista.
Vaikka kaikkein eniten arvostan hyvää olutta itsessään,
arvostan suunnattomasti myös muita olutta arvostavia ihmisiä, sillä heidän
seurassaan olut maistuu aina parhaalta. Vaikka raha on aina näytellyt tärkeää
roolia olutskenessä, suurinta arvostustani nauttivat ne ihmiset, joille hyvä
olut merkitsee enemmän kuin siihen kulunut tai sen tuottama raha. He ovat craft!
Olutarvostuksen huoneentaulu:
1.
Arvosta oluttasi
Jos oluesi saa aikaan nautinnon, se kaipaa
arvostustasi. Käsittele sitä hyvin, nauti se parhaalla mahdollisella tavalla,
tiedät kyllä miten. Nauti kaikilla aisteillasi. Jos haluat, kirjoita
kokemuksistasi. Muista ainakin parhaimmat kokemukset ainakin nimeltä, jotta
voit uusia nautinnon tarvittaessa. Kerro myös kavereillesi sopivan hetken
tullen, jotta voitte keskustella oluesi ominaisuuksista. Toivottavasti
viimeisin nauttimasi olut on maailman toiseksi paras ja seuraava on se paras.
2.
Arvosta oluen tekijöitä
Olutta tekevät yleensä ne, jotka
suhtautuvat olueen intohimoisesti. Toisilla on pitkä kokemus, toiset ovat vielä
alkutaipaleella. Oluen tekijät rakastavat omia oluitaan, luonnollisesti. Anna
heille palautetta, hyvää tai huonoa. Tekijät haluavat kuulla muiden
kokemuksista omien rakkaittensa kanssa. Parhaimmat oluen tekijät osaavat arvostaa
myös kritiikkiä ja kehittyvät sen avulla. Ymmärrä kuitenkin, etteivät kaikki oluen
tekijät ole liikkeellä samalla filosofialla. Niin oluissa kuin oluen
tekijöissäkin on eroja.
3.
Arvosta oluen kuluttajia
Oluen kuluttajat ovat oluen tärkein
tuomaristo, kuluttajat päättävät mitkä oluet menestystarinoita ja mitkä
joutavat poistua markkinoilta. Yksittäinen kuluttaja ei voi vaikuttaa
menestykseen, siihen tarvitaan massoja. Pienille tuottajille pienetkin massat
ovat tärkeitä. Ravintolassa sen sijaan yksittäisen asiakkaan mielipidekin on
tärkeä. Jotkut kuluttajat voivat olla mielipidevaikuttajia ja uskollisilla
kuluttajilla on vaikutusta menestykseen. Kuluttajaliikkeissä on voimaa, mutta
yksikin kuluttaja voi olla merkittävä apostoli, hyvän sanan saattaja.
4.
Arvosta kilpailijoitasi
Jos olet tikkeri, aina löytyy joku, jolla
on enemmän tikkejä kuin sinulla. Teillä on kuitenkin yhteinen harrastus, jonka
parissa molemmilla on mukavaa. Jos olet oluen tekijä, kilpailijat ovat sinulle
tärkeitä. Kilpailijat voivat olla sinulle avuksi kun törmäät ongelmiin. Heillä
saattaa olla vastaus kysymyksiisi ja mikäli nautitte molemmin puolista
arvostusta, vastaus saattaa olla käytössäsi ennen kuin huomaatkaan. Arvostettujen
kilpailijoiden kanssa voi myös tehdä läheistäkin yhteistyötä, josta kaikki
voivat hyötyä. Lisäksi kilpailu nostaa laatuasi, koska joudut kehittämään
itseäsi pärjätäksesi kilpailussa.
5.
Arvosta auktoriteetteja
Jotkut ovat saaneet tehtäväkseen säätää lakeja
ja säädöksiä. Toiset valvovat, että näitä lakeja noudatetaan. Äänestäjien
valtuuttama eduskunta jakaa näitä mandaatteja. Hyvin harva tällaisen mandaatin
haltija käyttää sitä despoottimaisesti, vaan suurin osa ymmärtää roolinsa osana
demokraattisesti toimivaa yhteiskuntaa. Avoimuus päivän sana myös
virkamieskoneistossa. Yhteistyö ja molemmin puolinen arvostus tuottaa hedelmää myös tällä sektorilla.